uusia tuulia

Joka aamu yhtä pahanmakuinen appelsiinimehu kurkusta alas ja se ruis- tai kaurapuuro lautaselle. Jos päälle ei löydy banaania,

siinä on mustikoita ja jos oikein hyvä tuuri sattuu, siinä on molempia. Kohta tää puuro vaihtuu mikropuuroon tai sitten jos liian kiire tulee,

yhellä leivälläkin elää pitkälle. Mehu vaihtuu vesilasiin, koska ei vaan jaksa laimentaa appelsiinimehua tölkistä.

Mä ootan jo että näin käy.. että pääsee oikeesti tekemään jotain, eikä päivät mee kotona ihmetellessä elämän menoa. Onhan se kiva,

ettei tarvii tehdä läksyjä tai lukea, voi vaihtaa sen kaiken kesäksi pelkästään katseluun, jota ei tarvitse edes muistaa ulkoa. Nyt pari viimestä vuotta

en ole edes keväällä odottanu lomaa, oon myös lomalla halunnu tän ajan menevän jo ohi, koska tuntuu ettei edisty missään ja jokainen päivä

on turhaakin turhempi.

 

 Aikaa on liikaa, sitä ehtii leikkii myös kameran kanssa. Toisaalta, jos luovuutta on liikaa, sitä ehtii myös hyvin käyttää tässä tapauksessa. Toisessa tapauksessa se johtaa yleensä siihen, että blogin ulkoasu muuttuu kokoajan ja voi viedä aikaa, ennen kun tulee se "ahaa, tässähän tää nyt on".

 

Muistan joskus nuorempana, kun loman lopussa odottaa jo innolla kouluun menoa.. menee about kuukausi ja katuu jo sitä ajateltua ajatusta

tästä asiasta. Nykyään opiskelen hyvillä mielin niin, että koulu on muutakin kuin kokeita, lukemista ja kirjoittamista. Se on se asenne. Tottakai viikon

loma hoitaa asiansa ja se kelpaa aina sillon tällön, mutta en koe, että saavuttaisin sillä mitään, kun makaan kotona tai chillaan kaupungilla.

Viihdyn koulussa tai ainakin olen viihtynyt, eihän sitä koskaan tiedä, mitä syksystä tulee. Muistan myös tasan vuosi sitten mun ajatukset siitä,

että joka ikisestä koulupäivästä viimeisellä peruskouluvuodella täytyy nauttia, ne kyllä loppuu aikanaan, niin kun kaikki muukin. Aika lensi siivillä,

syksy vaihtu talveen ja se Suomen talvi oli äkkiä toukokuun lopussa. Kaikki meni vuoristoradalla, ylös, alas ja ympäri.

Muistan hyvät ja huonot asiat, ne kaikki virheet ja onnistumiset. Sillon kun kotona ei naurattanu, koulussa senkin edestä ja oikeesti, millään

tunnilla ei ollu tylsää, aina piti keksii jotain ja aina pysty pitää hauskaa siinä opiskelun ohella.

Ei kirjoteta tästä fysiikan kokeen viimesen vastauksen pitusta tekstiä, vaan sanon suoraan, että vaikka kaipaan jo nyt niitä aikoja, haluun myös

uusia tuulia ja uusia asioita. Haluun jättää ne kaikki huonot asiat taakse, mitä viime vuosi toi mukanaan ja keskittyy elämään

asenteella "tän jälkeen selviin mistä vaan".

Mulla menee aina kauan tajuta, että 'hei oon lomalla' ja mullahan on aikaa. Tästä ajasta osaa nauttia. Siinä vaiheessa, kun taas jokainen 112 -jakso

Katsomosta katsottu, siirrytty Pelastajat -sarjaan ja sekin katsottu, sitä ajattelee, että tää loma-aika riitti mulle, sitten taas eteepäin kiitos.

Vihaan samanlaisia päiviä peräkkäin, mutta tykkään tehdä asioita rutiinilla. Sama aamupala, sama treeni joka ilta.. Arki on kuitenkin erilaista,

vaikka siinäkin on se oma rutiini, päivistä ei vaan saa samanlaisia tekemälläkään. Aina tapahtuu jotain erilaista ja asiat ei mene kuin ne

on suunniteltu. Tarviin jotain sellasta.